En oo muistanutkan kertoilla mitä ten helmikuun iimeisinä päivinä...



nih, tämä setä on lomalla (DNA kusettaa, faktaa) mutta vierivä kivi ei sammaloidu...
minä en ole lomalla. itseasiassa koskapa en usko että joulupukki kerkeääkään tuolleen kalliolla nököttäen varpaita purossa uisttaen kaikkia maailman lahjoja tehdä, niin minä reipas jo aloitin joululahjat.
2 settiä on valmiina, 1 puolikas jo pääsikin Jonssonin hoitotädille kiitokseksi.

Että ei täällä ihan laakereilla levätä kuulkaattes.
ja käsityöihmiset varmanne tietää mitä onm konttiin menossa, kun teddyä virkkailen ja  tulloo kaikkia kaaria ja rimpsuja ja että ihan Novitasssa oli malli nro 4 . ja siihen sit kansa semmonen ylempi osuus. jyy nou.

ja vastapainoksi perinaiselliselle käsityöhommalle oon sitten tiputtanut koulussa puol seinää alas, sekottanut kamalalla kiviporalla kipsiä, telinevoimistellut ja hohhaillut sitä seinään iisolla lastalla, hoh vaan.
kovasti jäi porukkaa kattelemaan kun oho, nainen tekee jotain tommosta "äijää".
mutta hohhailu oli kivaa (elkää kysykö keltään mitä on hohhailu, keksin sen hiukan ite).
eräskin setä jäi ihmettelemään
setä: mitä sinä teet tolle seinälle?
minä: äänieristän?
setä: siis miten?
minä: mä siis eristä äänekkäästi, ja kun tää on valmis, en minäkään täällä enään pidä ääntä, eli toimii.
setä: just joo... (vilkaisee kelloaan) jaa katos palaveri.

huomenna sitten kattoon ja seinään silotteet ja pohjamaalit ja lisää telinejumppaa tiedossa.
ja jos koko pivän hohhailee telineellä, nin eikö se oikeuta herkutteluun? varsinkin kkun kyllästyin jo painonvartioimiseen... johan sitä 2 viikkoa jatkuikin :)