Eilen siis alkoin tämä reenaaminen todenteolla.
Ensimmäinen "käsky" oli 10kg pois, ja se on helppoa... kuulemma. Noh, nyt loppu makean syönti (sekin vähä) kokonaan.
Aloitimme 1500m juoksulla. Sisähallissa 200m rataa, se juoksu olikin hiukka erilaista kuin tuossa soratiellä. Henki meinas loppua ja usko itseensä monta kertaa. Onneksi oli trainerit mukana, niin ei edes kehdannut luovuttaa, vaikka rakko ilmoittelikin olemassa olostaan. Aikaa meni 7.56, eli alle sen maksimiajan, mutta pois on otettava paljonkin, koska pisteitä on saatava mahd. paljon. Kiva jos sen sais alle 7min menemään.
Sitten juostiin lisää, 3x200m täysiä minuutin väleillä. Ai kamalaa miten kamalaa se oli!
1. 51sek. 2. 55sek. 3. 49sek. Eli jostains yystä kuolleena paransin aikaa! Käsittämätöntä!
Tosin juoksussa minulla on semmonen ongelma, että töpötän. Askellusta pitä harjoitella sekä hengitystä.
Uudet juoksukengätkin voisi olla kiva yllätys. Tarvinnee äiteelle soittaa...
Pituushyppyä ilman vauhtia sain pompautettua 1.50cm, eli 30cm minimisuoritukseen, eli ponnua on parannettava ja paljon! Tosin tuossahan on reenikenttää 10m etuovesta :) Myöskin ystävällisesti trainerit piti sitä lanan keppiä esteenä, että hyppäisin korkeammalle... Sääriluuhan siihen kolahti, ja nyt on mustelma ja kuhmu. Ei ole urheilu helpoksi tehty.
Salipuolella sitten katottiin maastavedon tekniikka, sekä syvä kyykyn salat.
Ylätaljaa sain 50kg kolme toistoa ja 35kg 16 kertaa. Reenataan.
Penkiltä nousi 25kg 4 kertaa omin voimin, ja viidenteen pitikin kaverin todella avustaa. Noh, tuohon pitää vielä 12,5kg lisätä painoa ja niitä heilutella ilmassa, eli työtä on.
Ketteryysradan osiosta harjoittelimme riman yli hyppyä patjalle. Semmosta lentokuperkeikkaa kokeilin, ja ylläripylläri tipuin suoraan päälleni siihen matolle. Täräytin varmaan jotain osioita ruumiistani, koska sen jälkeen sattui ja pisteli rinnasta. Ennen nukkumaanmenoa jouduin vielä ottamaan päänsärkylääkkeen, kun sen verta pahasti otti... Ei ku reenaamaan sitäkin :)
Nyt on koko kroppa ihan jumissa, kun ei oikeasti löytynyt eilen aikaa venyttellyn, kun päätti nuo ipanat tempoilla, mutta tänään illalla koissun kanssa kiihkeälle lenkille ja huomenna salille, niin eiköhän se tästä.
Ilman ystäviä, ei minulla nyt olisi mitään vikaa!
JA mainittakoon, että isoveljeni joka vei eilen O'boyn sirkukseen uusi tasoitus on 33, joten hän voi siirtyä minigolffista muihin puttiharjoituksiin! Onnea hän!
Vkl kävimme mökillä nostamassa laiturin, ja sillä matkalla sain aloitettua yhtä joululahjaa tämän verran.
Kommentit