Eli ei ola edes tajottu siitä mitään.
Ei miellä ole varaa saneerata. Kaik maksaa niin paljon, j kaikkein epistyperintähän on, että todennäköisesti kaikki on kiinni about 20t€, joita meillä ei ole, ja joita meillä ei ole varaa lisälainata.
Onneksi kaikki aviokriisin aineet ovat ilmassa.
Isäntä: Oltas saatu se, jos sä olisit töissä.
Kiitos, tuntui kivalle. Tahallaan menin opiskelemaan, tietoisena, että juuri tuo unelma livahtaa sormien välistä.
Niinpä.
Sinne jäi niityt ja peliaulat. KELE.

RaXalla rauha maassa, tosin menee itellään hermo pomolle soittelusta.
Mitä mä tälle teen, mitä tälle teen, mitä mä nyt teen, mitä mä tälle teen...
Olis paikalla, niin ei tarvis koko aika vastailla kun naiset soittelee. KELE sillekkin.

Kuitenkin tämä kevät on oikein ihana asia.
Ihmiset hymyilee, miehet hymyilee, ja minä taidan päästä pian suljetulle.
Aamulla raXalle taapertaessa tuli iskelmäradiosta (juu, luit oikein) Tapani Kansan ikiliikkari R-A-K-A-S, ja minä vaan taaperin ja hypähtelin ja nauroin ääneen, kun se vaan oli yhtäkkiä siinä hetkessä niin mahtava biisi. Ei kyllä mee hyvin. On hormoonit sekoittaneet tämän naisen pään.

Perjantaina luokkakokoukseen. 10v kirjoittamisesta!
Se tekee musta tooodella vanhan. Huhhuh. Ei oo helppoo.
Ja mitä 10v aikana on tullut tehtyä?
Nopeiten tulee mieleen 2 lasta.
9kk isänmaallistumassa (kuullos pyhä vala...)
1 melkein koulutus musiikkiteatteriin (ja oli muuten ihan paska, lupaan, että mitään en oppinut)
1 omat häät.
Ja tosiaan joku sata vuotta vartijan hommia ja miljoona vastattua puhelua asiakaspalveluissa.
voishan tuo CV kuohkeampikin olla.
Katotaan seuraavan 10v päästä uudelleen.